22.-23.8.09

Pitkästä aikaa lähdimme(minä, avopuoliso, sekä Hemmo) mökille ja vietimme yötä siellä. Edellisestä yöpymisestä taitaa olla huimat 3kk.

Eilen paistelimme nuotiolla makkaraa ja nautimme ihanasta ilmasta. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja järvi oli lähes peilityyni. Hemmo katseli vierestä kiltisti, kun itse söimme ja odotteli josko hänkin saisi vähän maistiaisia ja pitihän se poitsullekin vähän antaa.

Seuraavana olikin sitten vuorossa saunan lämmitys ja Hemmo auttoi sitten omalla tavallaan(ei niinkään toivotulla tavalla) halkojen kantamisessa ja yritti halonkantotelineestä saaha itselleen sellaisen, mutta se jäikin sitten yrittämisen tasolle se.  Saunoimme ja joskus 9:n aikoihin illalla lähdimme(ilman Hemmoa) metällä käymään. Viimevuonna kokeilimme, miten Hemmo reakoi kun ampuu. Noh... koiraahan ei juuri kerennyt kuin vilaukselta näkemään että se paineli suoraan mökkiin ja sängyn alle. Ja haulikko oli pysynyt hyvin muistissa, jo pelkkä näkeminen riitti eilen ajamaan Hemmon taas sängyn alle. Jätin sitten radion siksi aikaa päälle, ettei Hemmo pauketta kuulisi. Illan hämärässä, lähdimme soutelemaan kohti mökkiä, saaliina sorsa. Aikaa reissulla kului vajaa pari tuntia. Ovella Hemmo tulikin vastaan ja kahteli vähän siihen malliin, että vieläkö se hirmu on matkassa. 23 aikoihin käytiin Hemmon kanssa vielä ulkona pyörähtämässä ja ulkona alkoi olla lähes pilkkopimeää. Sitten ei muuta kuin nukkumaan.

9:n aikoihin aamulla päästin Hemmon ulos ja Hemmo rappusilla seuraili jonkun aikaa maaliman menoa. Sitten ykskaks huomaa... mikä kumma roikkuu puussa..? Varovasti lähestytään... ... ?!!? Vähän haukahdellaan... Ei, se ei vastaa... Vielä vähän lähemmäs. Vielä vähän lähemmäs... Haa! Sorsa! Olipa poika innoissaan linnusta, häntä heilu ja muutaman sanankin sanoi tälle. Sorsa menikin sitten edeltä autoon odottelemaan ja Hemmokin rauhoittui. Joimme kahvit ja kasasimme kamppeet kasaan ja lähimme pikku hiljaa kylille päin ajelemaan. Takana mukava reissu.

19.08.09

Aurinko paistoi ja vielä mukavan lämmin keli oli, joten kävin Hemmon kanssa Lentuankoskella päin makkaranpaistossa.

Nuotiopaikalle kun päästiin, niin annoin pojan vähän aikaa irrallaan olla. Paikalle lennähti kuin tilauksesta tikka ja tikathan ovat Hemmosta niiiiin mahottoman mukavia, joten katsoin parhaakseni pitää pojan kytkettynä loppuajan. Meillä olisi lukemattomat tikkapaistit, jos lasketaan kaikki Hemmon haukkumat tikat.  Kaikinpuolin mukava reissu ja Hemmokin sai pari suupalaa.

 

Mökkeilyä

Muutama kuva viimeviikkoiselta mökkireissulta. Mökkeily on taatusti sellainen mihin Hemmo ei tule ikinä kyllästymään. Tästä nauttii niin omistaja kuin koirakin!